tiistai 30. joulukuuta 2008

Lapsia leikittämässä.

Kaikkein parasta on, kun ystävälliset ystäväni raahautuvat meille, lapsineen, ja avittavat pentujen väsyttämisessä. Tämänkin päivän mukavat pentujen leikittäjät, Kirsi (siis Milon ja Luken Kirsi) lapsineen kävi täällä. Hyvä kun sai eteisen oven kiinni, kun koko porukka lepuutti jo peffallaan eteisen lattialla. Meillä taitaa olla nyt harvinaista että joku istuisi oikein penkillä. Kaikki ne dyykkaa tuonne lattialle päivittelemään hassuja terroristejä! Noh, tarvii sanoa, reilu tunti pikku lapsia. Oli mukavaa jutustaa, ja on mukavaa, kun pennut kuorsaa! =D Torstaina sitten lähtee, tuo viimoinen rähinä trio. Sikseen, kaikki lapset ovat tervetulleita leikittämään pikku pentuja!

Terkkuja vain "lappiin" Kirsille ja likoille!

Rusinan vauverot voivat hyvin. Täyttävät tänään jo viikon! Hih! Tämän kunniaksi, Rusina veti synttäri konvehdit (siis 350g rasian fazerin sinisiä konvehteja, kääröineen) parempiin suihin! Pitipäs jo elläinliäkäriäkin vaivata... Kuinkahan on, jos maitohanasta tuleekin fazerin sinistä...?
Noh, koska kelläkään ei ole kivaa, kun joku oksentaa, niin otin nyt tietoisen riskin, ja jätin Rusinan oksettamatta... Tästä on nimittäin todella huonoja kokemuksia, ja oksettamisen jälkeen koira makasi sitten 2 pv. tiputuksessa... Eli, menkööt karkit kääröineen Rusinan suoliston läpi. Toivotaan vaan, ettei tosiaan maito muutu siniseksi... Kaippa ne suklaat tulee sellaisenaan ulos...? Koska siis ne kääröt mukana... Noh, se jääköön arvoituksesksi hetkeksi. Huomennahan sen näkee, jos koira on vielä hengissä... Toivottavasti! Mutta piru että on ahne varas! =(

-

3 kommenttia:

Marianne kirjoitti...

Meidän Dobykin on ihan hirveä suklaavaras *_* Hölmä on syönyt elämänsä aikana varmaan suklaata enemmän kuin meidän muut koirat yhteensä. En tajua, miten se aina löytää suklaat, vaikka ne olisi kuinka korkealle piilotettu.

Mutta onnea 1-viikkoissynttäreiden johdosta :) Täällä voi Nefi oikein hyvin. Nukahti juuri riehuttuaan ties kuinka kauan. Meinasin jo seota kokonaan...

Tiina kirjoitti...

No siitä se sitten johtui...: Nilla-tytär (omaa sukua possus stroganoffus) alkoi eilen illalla yhtä äkkiä laatottamaan lattiaa ruuan jälkeen ja sitä kestikin kaksi tuntia.. APUA! SiLLä on VArmaaN ANorEKsia?? Jos se veti tassun kurkkuun henkisenä tukena mamman ahmimiskohtaukselle? oli hieno pari tuntinen katsoa TARU-WHIPPETIN-OKSENTAMISESTA live-showna: GULP-GULP-GULP---PRÖÖÖÖÖH...

no anyway.. tänään kaikki ok..

Kirsikka kirjoitti...

Kiitos ja uudet terveiset sinne takas! Kotona ollaan ja reissun paras kohta oli nähdä pienet pennut riehumassa. Niitä muisteltiin moneen kertaan ja nuorempi neiti mietti että kyllä se Fani ois voinut tulla mukaan... Ihan kuulemma tuntui että ne vielä sylissä kiipeili :-)