Pentulaatikossa on ollut hulinaa viikonloppuna. Ihan ensiksi, se isoin asia. Donna mami lähti kotiin, ja jätti katraansa Emman hoitoon. Emma on suoriutunut valtavan loistavasti 9 pennun hoidosta! Emmalle sopii palkkioksi saada imeksiä pentujen ruokia.. =)
Kotonamme siis on melko hiljaista kyllä nyt. Haukku kuuluu silloin tällöin, mutta enään ei kukaan kilju, ja ylläpidä muiden haukkua. On siis hiljaista. Emma on niin rentoutunut. Ilmapiiri on hyvin sosiaalinen ja sopuisa. Rauhaisaa ennen kaikkea! Tämä hyvä.
"isommat" pennut syövät hyvällä ruokahalulla sapuskaa. Ainut, mikä ei maistu, on se tärkein, eli pentuvelli. Jauheliha on parasta. Eilen poskeen upposi myös kermaviiliä ja pilttiä! Onneksi nuo syö niin vähän, että kukkaro ei kevene pilttien ostamisesta. Vaikkakin, koitin olla "tiukka", ja päätin, että nämä pennut syövät valliä, ja sillä sipuli. Mutta, kuinkas taas kävikään.... Pilttiä on kupissa, ja sillä hyvä... Jos ei velli kelpaa, niin syötän sitten kaikkea mahdollista muuta. Tosin, en kyllä ole luopunut velli ajatuksesta, joten, jossain vaiheessa pennut kyllä syövät sitä. Kasvun kannalta se on paras. Isommat pennut täyttivät myös 4 viikkoa eilen!! Hurjaa kyytiä. Nyt, kun on ollut noiden pentujen kanssa, ei oikeastaan ole kovasti kerennyt seuraamaan Emman pentuja. Huomaan, että niille on paljon vieraampaa kosketus, kuin noille Donnan pennuille tuossa iässä.
Emman yhdellä pennulla jo silmä hieman rakoili, eli kohtahan nekin jo viipottavat pitkinpoikin! =) Olenkin tässä nyt tehnyt periaate päätöksen,sillä koska pentuja on noin paljon, tarvitsevat ne paljon minun aikaani, ja päätös siis oli se, että en aijo järjestää mitään ilta ohjelmaa, vaan lenkitän aikuiset koirat, kun töistä tulen, ja sitten olenkin pentujen kanssa. Koskettelu, juttelu ja muutoin vaan, pentujen kanssa istuksiminen, on niille kovin tärkeää, jotta tottuvat olemaan. Ja pentujen kanssa istumisesta, tänään,aamulla, levitin pentujen aitaukseen sivullisen sanomalehteä, vanhojen päälle, ettei tarvitse pisseissä istua. Noh, siinä istuskelin hetken, ja kun kävin hetkeksi poissa, ja tulin takaisin, istuen samaan kohtaan, niin mitä? Peffan alla tuntui jotain märkää ja lämmintä... noh, skeidahan se siellä... Joku oli kerinnyt vääntää kakkelin sillä aikaa, kun kävin poissa... =/ Noh, kyllähän se nauratti... vaikkain harmitti. Mutta noita sattuu... Ja aamuunisena, kannattaa kait hieman paremmin raapia silmät auki, ennen kuin menee, vaikkakin olisi juuri levitellyt itselleen peffan alusia... ;)
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti